Aktorit saivat valita itselleen oman mentorin monien hyvien ehdokkaiden joukosta. Se miten me päädyimme yhteen on vallan mainio tarina. Aktori yritti etsiä itselleen sopivaa mentoria mentoreiden tekemien videoiden perusteella keikkuvalla venematkalla jossain merellä. Matkapuhelimen näyttö oli liian pieni tähän tarkoitukseen, eikä ääniä kuulunut laivan kohinan vuoksi. Mutta aktori avasi ensimmäisenä juuri tämän mentorin videon, josta paikallisti tuttuja maisemia ja asiantuntevalta näyttävän naisen. Saareen päästyään aktori katsoi videon tietokoneeltaan ja kappas- mentori oli kaikkea mitä aktori toivoi. Opettajienkin puoltaessa aktorin valintaa, päädyimme yhteen (ps. mentorilta ei edes kysytty!). Ensimmäisellä kahden keskisellä tapaamisella päädyimme tutustuimme toisiimme ja päädyimme keskustelemaan työmahdollisuuksista sosiaalialalla. Työmahdollisuudet avartuikin niin paljon, että aktori pääsi työhaastettuluihin. Tapasimme seuraavaksi noin parin viikon kuluttua skypen välityksellä keskustellaksemme opinnäytetyön aiheesta ja prosessiin liittyvistä seikoista. Puhelun aikana aktorin omaan ideaan tuli selvennystä ja mentori antoi paljon konkreettista apua, selvitettävää ja mietittävää seuraavaa tapaamiskertaa varten. Tällä tapaamisella pohdimme opinnäytetyön aloittamisen ajankohtaa ja mentori toi aktorille artikkelin, joka liittyi edellisen kerran keskusteluumme. Olimme ahkeria, sillä pistimme blogimme pystyyn siltä istuimelta ja tarkensimme meidän tavoitteitamme mentoroinnin suhteen. Toivomme, että ne nyt miellyttävät opettajan silmää. ;) Tarina jatkuu parin viikon kuluttua!